Selailinpa päivänä eräänä kirjaa, jossa
väännellään, käännellään ja taotaan metallilankoja.
Millinen hopealanka on on ollut pitkään laatikossa rullalla
ja ihan tuntumaa saadakseni (ja käsien
toimivuutta testatakseni) nakuttelin nämä korvariipukkeet, kirjan
inspiroimana. Vaativuustaso erittäin alhainen muuta
kylläpä vaan tuntui mukavalta hommailla vasaran kanssa
pitkästä aikaa :)
Vielä nämä täytyy rummuttaa kiiltäväksi.
 |
| " Silverado " hopea Sitten perinteistä ja turvallista vaijeripujottelua. |
 |
| " Lumpparit " 12 mm Malayan jade korumetalli hopeoidut osat rannekoru |
Viimeinen Peace-ruusun nuppu ei
ehtinyt kukaksi asti.
Kaunis on silti :)
4 kommenttia:
kyllä se vaan on niin ettei aina tartte olla monimutkaista ja vaikeaa että olisi kaunista :) nää sun korvikset on siitä malliesimerkki :)) kaunis on myös kaulakorusi, ja tuo ruusunnuppu, ahh...
Kauniita molemmat, noista korviksistä tykkään erityisesti!
Taitavasti naputeltu ja rannekoru on kaunis valkoisine palleroineen.
Korvakorut ovat upeat.. ja tuo lumipallo-rannekoru niin viehättävä! <3
Lähetä kommentti